Vapaaehtoistyön yksi tarkoitus tuoda lisää hyvinvointia
|
–Meistä melkein jokainen toimii jossakin vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyön ei suinkaan tarvitse olla organisoitua, sanoi Paulette Etelävuori.
Vapaaehtoistyötä tarvitaan aina vain enemmän. Ihmiset kaipaavat tänä aikana toista ihmistä, läsnäolijaa. SPR:stä kouluttaja Paulette Etelävuoren mukaan ammattilaiset eivät aina ehdi.
–Yhteiskunta on muuttunut, tuttuja ei mennä enää tapaamaan kutsumatta. Aikakin rytmittyy niin sanottujen "hyvien televisio-ohjelmien ympärille, sanoi Paulette Etelävuori.
Myöskin elämäntilanteiden kautta näkökulmat kanssakäymisiin toisten ihmisten kanssa muuttuvat. Sukulaiset saattavat olla kaukana, joihin yhteydenpito tapahtuu usein puhelimen välityksellä. Harvemmin tavataan.
Kaupungeissa ei taas tunneta edes lähinaapureita.
–Ei viedä enää leivän lämpimäisiä naapuriin eikä ihmismassasta haeta katsekontaktia. Olisi aika hassua täällä maalla, jos sivutiellä kaksi tuntematonta kohtaisi eivätkä tervehtisi toisiaan, pohdiskeli Etelävuori.
Ennen lapset hoitivat vanhukset
Yhteiskunnassamme on viimeisinä vuosikymmeninä tapahtunut muutoksia suhtautumisessa vanhustyöhön.
Ennen lapset hoitivat vanhenmpansa ja sitä pidettiin itsestään selvänä.
–Tämä asia kääntyi yleiseen tapaan, että kyllä yhteiskunta hoitaa omansa. Nyt ollaan taas siinä pisteessä, että vapaaehtoistyötä tarvitaan, Etelävuori sanoi.
Vapaaehtoistyötä on monenlaista. Sitä myös tehdään eri syistä.
–Jos lapset ovat pieniä, kotiaskareita paljon ja työelämä kiireistä, ei konkreettisestikaan ole aikaa hoitaa läheisiään. Näitä syitä käytetään tosin joskus tekosyinäkin, sanoi Etelävuori.
Kuka tekee
Etelävuoren mukaan vapaaehtoistyötä tehdään eri motiiveista julkkislaulajista lähtien. Vapaaehtoistyö ei myöskään ole pelkästään vanhusten auttamista.
–Vapaaehtoistyötä voi tehdä monin eri tavoin. Se voi olla toimintaa, jota emme välttämättä edes huomaa, Etelävuori kertoi.
Vapaaehtoistyön yksi motiivi on myös auttaa itseään, esimerkiksi silloin, kun elämäntilanne on muuttunut. Sairastuminen tai eläkkeellejäänti ovat usein poikineet myös toisten auttamisen halun.
–Osa ihmisistä pystyy ottamaan luontaisesti toiset ihmiset huomioon. Osa taas tekee vanhustyötä siksi, että heillä on sellaisia arvoja, joita halutaan säilyttää, Etelävuori sanoi.
Vapaaehtoistoiminnan kurssilla Hartolassa Kuninkaankartanossa oli noin 30 ihmistä.
Lähes kaikki olivat olleet jossakin vapaaehtoistoiminnassa mukana. Ensikertalaisia, uusia paikkakuntalaisia ja juuri eläkkeelle jääneitäkin oli paikalla.
Kurssin olivat järjestäneet Hartolan seurakunta, SPR:n Hartolan osasto sekä Hartolan perusturvalautakunta.
| |
Sysmän Ikkuna ja Ovi Oy:ssä sukupolvenvaihdos:
Tuotteita ympäri maata jo lähes 50 vuotta
|
Sysmän Ikkuna ja Ovi on yksi Sysmän vanhimpia yrityksiä. Sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi yrityksen edellisen toimitusjohtajan Esa Sirenin jäädessä pikkuhiljaa viettämään eläkepäiviä.
Sirenin veljesten 50-luvun puolen välin jälkeen perustama Sysmän Ikkuna ja Ovi on laajentunut vuosien varrella tasaisesti ja työllistää tällä hetkellä 15 vakinaista työntekijää. Yritys kouluttaa työntekijät itse.
Esan pojat Hannu ja Matti Sireni ostivat isänsä osuuden yrityksestä viime vuoden puolella. Äiti Liisa on vielä osakkaana ja töissä yrityksessä.
–Ei sitä oikeastaan muuta elämäntyötä tullut ajateltua. Kai tähän on niin kasvanut jo lapsesta saakka, että tuntuu juuri siltä omimmalta alalta, sanoi yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Hannu Sireni.
Matti Sireni asuu Vantaalla ja vielä osittain opiskelee. Tarkoituksena valmistua diplomi-insinööriksi.
–Opiskelu on vähän viivästynyt, kun tämä työnteko haittaa opiskeluja. Eiköhän nuo opiskelut jossakin vaiheessa saada loppuun, naurahti Matti Sireni.
Hannu ja Matti toteavat yrittämisen olevan laji, joka joillekin sopii ja joillekin ei taas ollenkaan.
–Positiivinen asia on se, että kyllä se lopputulos on itsestä kiinni ja tieto siitä, että siihen voi vaikuttaa. Hermon täytyy kuitenkin pitää, pohdiskelivat tuoreet, mutta silti jo kokeneet yrittäjät.
Työnjako selvä
Veljeksillä on yrityksen johtamisessa selvä työnjako. Hannu huolehtii tuotannosta ja myös myynnistä, joka on kohtuullisen vakiintunutta. Kaikki Sysmän Ikkuna ja Ovi Oy:n tuotteet menevät kotimaan markkinoille.
–Eipä tässä paljon tarvitse markkinoida tuotteitamme. Myyntikanavat ovat vakiintuneet ja tämä on vielä ala, johon muutokset tulevat hitaammin, kuin esimerkiksi sisustukseen, sanoi Hannu.
Uuden höyläämörakennuksen toteutus oli Matin vastuulla.
–Se valmistui tuossa tammikuussa tuotantokuntoon. Joitakin ulkopuolen pellityksiä ja pihatyöt puuttuvat, mutta eiköhän nekin hommat hoidu tässä kevään aikana, totesi Matti.
Lisäksi Matti kiertää messuja ja vastaa hankinnoista.
Matin mukaan ovet menevät lähinnä uudis- ja pientalorakentamisen erilaisiin kohteisiin.
–Mallit ja materiaalit ovat pääpiirteittäin toistaiseksi muuttumattomia, väreissä tapahtuu nopeammin muutoksi. Esimerkiksi nyt tehdään oikeastaan yllättävänkin paljon sinisia ja punaisia ovia. Muoti siis vaihtuutälläkin alalla, pohdiskeli Matti.
Lähes 5000 ovea vuodessa
Tehtaalta lähtee 4500–5000 ovea vuodessa. Tuotteet tehdään pääosin koneellisin keinoin, kokoonpano on kuitenkin edelleen käsityötä.
–Oven tekeminen on kuitenkin aika monimutkainen projekti, tieto-taito alalla on valttia, totesi Hannu.
Laajentamissuunnitelmia ei yrityksellä tällä hetkellä ole. Tilat ovat nyt asianmukaiset ja riittävät höyläämörakennuksen valmistumisen jälkeen vakiintuneelle tuotannolle.
–Pyrimme pääasiassa kuitenkin kehittämään tuotetta ja tuotantoa nykyisissä puitteissa, korosti Hannu Sireni.
Tuotanto pyritään pitämään tasaisena ympäri vuoden, vaikka menekki ei aina sitä ole.
Kevätpuoli on hiljaisempaa, jolloin yrittäjät voivat tehdä niin sanottua normaalia työpäivää, mutta kesällä ja syksyllä on täysi tohina päällä.
–Silloin ei kelloon katsomalla töitä tehdä, vaan päivää jatketaan illasta. Kai tässäkin jonkin sortin hulluutta tarvitaan, toteavat veljekset.
| |
Hartolalaiset viljelijät tempaisivat karkauspäivänä
|
Karkauspäivänä kokoontui melkoinen joukko hartolalaisia viljelijäperheitä Soriksen liikuntamajalle.
Varustuksena oli erilaisia ulkoiluun tarvittavia välineitä: suksia, liukureita ja pulkkia. Luistelutaidon omaavilla oli mukana luistimet ja maila.
Esa Kiuru oli opastamassa hiihtäjiä suksien valinnassa ja antoi voiteluvinkkejä.
–Tapahtuman tarkoitus oli yhdessäolon lisäksi ulkoilu ja liikkuminen. Aluksi jokainen liikkuikin omaan tahtiinsa mieluisissa lajeissa, totesi MTK Hartolan puheenjohtaja Veli Vesala.
Päivän ehdoton kohokohta oli Hartolan mestaruuskisa heinäpussilaskussa.
–Mestaruudesta laskettiin eri kylien joukkueiden kesken. Voittajaksi sujautti Kirveskosken joukkue, sanoi yhdistyksen sihteeri Nina Melkkala.
Yhdistys jatkoi aktiivista kevätkauttaan viime viikolla lakiasiaillassa. Soile Pusa-Mustonen Sysmän Säästöpankista antoi osallistujille pikakurssin maatalouteen liittyvistä erilaisista paperiasioista.
–Muun muassa pellon vuokrasopimuksen teko tuli nyt kerralla selväksi, sanoi Nina Melkkala.
Voittajajoukkue tuli Kirveskoskelta.
| |
Ulkoilua yhteisvastuun hyväksi
| Sysmän Kirkkorannassa oli viime lauantaina vilskettä, kun lapset ja aikuiset viettivät aurinkoista ulkoilutapahtumaa.
Seuurakunnan ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä järjestämä tilaisuus oli osa yhteisvastuukeräystä.
–Väkeä oli ihan mukavasti ja tämähän on samalla mallilla järjestetty jo useana vuonna, sanoi Sysmän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sakari Seppälä.
Viime vuoteen verrattuna lumilautailunäytös oli uutta. Paikalle oli tullut paljon perheitä.
–Olen iloinen siitä, että tapahtuma kiinnosti perheitä. Näinhän sen tulee ollakin, sillä tuotolla pyrimme tukemaan erityisesti perhetyötä, kertoi Sakke.
Samaan aikaan ulkoilutapahtuman kanssa oli diakoniatoimistossa myytävänä hernerokkaa, vohveleita kahvia ja myyjäistuotteita.
–Ei se keitto ihan kesken loppunut, mutta ei sitä myöskään jäänyt, että kai sitä oli varattu sopivasti, sanoi Sakke Seppälä.
Seurakunnan lisäksi tapahtumaa olivat järjestämässä Sysmän Moottorikelkkailijat, Sysmän Lions Club ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sysmän osaston, Sysmän 4H-yhdistys ja Starhill Stable Nina Blomqvist.
Yhteisvastuukeräys jatkuu lipas- ja kotikeräyksillä. Sysmän seurakunnasta kerrottiin, että yhteisvastuulle saatava tuotto on viime vuodesta parantunut. |  |
Hartolan Lions Club ry:n presidentti Eero Tannijärvi:
Hartolalaisilla nuorilla terveitä mielipiteitä
| Hartolassa Parturikeskus Eeroa isäntänä ja itsenäisen yrittäjän elämää viettävä Eero Tannijärvi on myös paikallisen Lions Clubin presidentti. Juttelimme Eeron kanssa muun muassa aktiivisen klubin toiminnasta.
Eero Tannijärvi, kerrotko vähän itsestäsi?
–Olen Päijänteen vastarannalta Kuhmoisista kotoisin. Perheeseeni kuuluu vaimo Tiian lisäksi kohta 19-vuotias Taavi ja 13-vuotias Sohvi.
–Ihan suoraan Kuhmoisista en tänne tullut, vaan maistelin Helsingin elämää seitsemän vuotta toisen palveluksessa. Itsenäisen yrittäjän ihanaa arkea olen saanut viettää täällä Hartolassa jo yli 20 vuotta.
–Minulle ei ole kerrottu, kauanko täytyy olla paikkakunnalla, että voi kutsua itseään hartolalaiseksi. Uskaltaudun kuitenkin jo hartolalaiseksi itseäni sanoa.
Millaista parturin työ on?
–Asiakkat ja paikkakuntalaiset ovat jo suurimmaksi osaksi tuttuja. Kesäasukkaiden ja muiden matkailijoiden määrä asiakkainani on lisääntynyt selvästi. Kai se kiireinen elämänrytmi kaupungissa ajaa ihmisiä tänne maaseudun rauhaan myös hoitamaan itseään.
–No, hiukset kasvavat, kuten ennenkin, joten se suuntaus pitää ehkä jatkossakin. Myös muoti tulee ja menee, niinkuin aikaisemminkin.
Olet Lions Club Hartolan preisidentti. Millaista toimintaa teillä on?
–Olen ollut 15 vuotta toiminnassa mukana. Tänä aikana toiminnan suunnat eivät suuremmin ole muuttuneet. Meillä on klubissa hyvä henki ja näinhän sen täytyy ollakin, kun yhdessä tekeminen on yksi toimintamuoto.
–Sökön SM-kisat saimme järjestettäväksemme helmikuussa ja hienostihan ne menivät.
–Leijonien SM-pilkit kuuluvat myös ohjelmaamme. Nyt ne ovat 20.3. Haminassa. Olemme saaneet menestystä näistäkin kisoista. Jouni Neuvonen pokkasi viime vuonna voittopokaalin itselleen ja joukkueenakin saavutimme kultaa. Kun järjestämme pilkit täällä Hartolassa, niin annamme muillekin mahdollisuuden voittaa. Isäntäseuran jäsenet eivät saa nimittäin osallistua.
–Muuten kokoonnumme klubikokoukseen kerran kuukaudessa. Epävirallisempia tapahtumia on myös. Viime perjantaina kävimme huutamassa äänemme käheiksi HIFK-Kärpät jääkiekkopelissä Helsingissä.
Miten keräätte varoja?
–Varainhankintakeinona isoimmat tapahtumat ovat markkinat syksyllä ja joulumarkkinat.
–Osallistumme myös loma-asuntomessujen järjestelyihin.
Olette tukemassa paikallisten nuorten toimintaa, miten?
–Meillä täällä Hartolassa on erittäin älykkäitä, fiksuja ja mielipiderikkaita nuoria. Heidän erilaisia aktiviteettejaan onkin siksi mukava tukea.
–Olemme olleet mukana kesäisin järjestettävässä työllistämisprojektissa, josta on hyvät kokemukset.
–Tuemme myös yhtä paikallista tyttöä, joka on puoli vuotta Irlannissa opiskelemassa. Perinteistä vaihto-oppilastoimintaakin meillä on, kiinnostusta siihen vaan saisi olla enemmän.
–Jaamme myös stipendejä ja tuemme erilaisia nuorten hakemuksista tulleita hankkeita. Ottakaa vaan reilusti yhteyttä.
–Olet Tainionvirran koulun vanhempainneuvoston puheenjohtaja. Mitä koulupuolelle kuuluu?
–Tässäkin toimii mottoni, jos mukana on, niin täytyy myös osallistua.
–Nuorten näkemyksiä otamme huomioon, myös koulupuolella. Etuna on se, että kun olemme valmiiksi tuttuja toistemme kanssa, niin tulemme myös paremmin ymmärretyksi.
–Näin myös ikävistä ja vaikeista ajankohtaisista asioistakin on helpompi puhua ja parempi ottaa kantaa, kun tiedetään taustoja jo valmiiksi.
Millainen paikka Hartola on asua?
–Tämähän on aivan erinomainen paikka ja Hartolalla menee nyt vielä hyvin.
–Harrastan erittäin mielelläni tätä dementia hiihtoa, siis sauvakävelyä. Se on sopiva liikuntamuoto ja vastapaino työlleni. | |
Edelliset 5 Seuraavat 5 |
|
|
|
|