Maaherra Anneli Taina Sysmässä Yhteispalvelupisteen avajaisissa:
Julkisen alan palvelut helposti saatavilla
|
–Kansalaisten kannalta on tärkeää, että julkisen alan palvelut ovat helposti saatavilla, totesi maaherra Anneli Taina Yhteispalvelupisteen avajaisissa Sysmässä.
Ensi kertaa Sysmässä vieraillut Anneli Taina kiinnitti myös huomiota Sysmän Yhteispalvelupisteen aikatauluun.
–Täällä Sysmässä hanke on edennyt ripeässä aikataulussa. Yhteistyö on myös ollut poikkeuksellisen hyvää ja on osattu katsoa yli hallintorajojenkin, mikä ei aina ole niin tavallista. Myös lääninhallituksen edustajat ovat tiedottaneet hyvistä kokemuksista, sanoi Anneli Taina.
Yhteispalvelupisteet ovat valtakunnan tasolla yksi keino helpottaa julkisen alan palvelujen saantia. Lähes 10 vuotta sitten perustettiin ensimmäinen piste.
Yhteistyö sujunut hyvin
Maaherra Tainan mukaan näinä kuluneina vuosina yhteistyö on sujunut hyvin, vaikka muutoksiin suhtautuminen ja niihin juurtuminen vie oman aikansa.
–Suhtautuminen on myöteistä, joskin hankaliakin asioita on kohdattava. Tärkeää on kuitenkin se, että vastataan kansalaisten odotuksiin hyvästä palvelusta, Anneli Taina korosti.
Sysmässä asiakkaan näkökulma ja asioinnin helppous on nostettiin yhdeksi kriteeriksi Yhteispalvelupistettä suunniteltaessa.
Heinolan työvoimatoimiston toimistonjohtaja Jorma Määttä käytti toimijoiden yhteisen puheenvuoron.
Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää, miten Yhteispalvelupisteissä on onnistuttu.
–Tilanne on edistyksellinen, mutta myös vaikea esimerkiksi henkilöstölle ja hallinnolle. Muutaman vuoden kuluttua Yhteispalvelupisteet näyttävät kyntensä, ennusti Jorma Määttä.
Kunnan tervehdyksessä kunnanjohtaja Matti Nupponen kertoi ensi kertaa Sysmässä vierailleelle maaherra Anneli Tainalle muun muassa Olavin toimintakeskuksesta.
–Sysmän kunnan oloissa Olavin toimintakeskus on kautta aikojen merkittävin rakennushanke. Myös kunnan ulkopuolinen rahoitus on poikkeuksellisen suuri, kertoi Matti Nupponen.
Huhtikuun alussa kunnanvirastolle muuttaneesta yhteispalvelupisteestä on mahdollista saada työvoimatoimiston, poliisin, maistraatin ja verotoimiston palveluita.
Virallisisten avajaisten lisäksi maaherra Anneli Taina kävi tutustumassa Sysmän vanhainkotiin ja palvelutaloon.
|
|
Hartolan Lions-ladyt tempaisivat terveyskeskuksessa
|
LC-Hartolan ladyjen ideoimana kaksi Hartolan terveyskeskuksen vuodeosaston huonetta sai uuden ilmeen.
–Kyllä tämä lähti yhden potilaan ajatuksesta, että huoneille voisi ehkä tehdä jotakin. Kodikkuutta tässä selkeästi haettiin, kertoi Tiia Tannijärvi LC-Hartolan Ladyistä.
Toisesta huoneesta tuli aprikoosin sävyinen ja toisesta vihertävä.
Paklaamista, maalaamista ja naputtelemista riittikin pitkäksi toviksi. Kaikki tarpeellinen hankittiin Hartolasta.
–Myös hartolalaiset liikkeet osallistuivat talkoisiin antamalla alennuksia tarvitsemistamme tavaroista, Eila Salmela Ladyistä sanoi.
Huoneet saivat seinien ja verhojen lisäksi pienet pöydät ja tuolit sekä kauniit lamput pöydille. Myös viherkasveja laitettiin huoneisiin.
–Nämä viherkasvit ovat tosin tekosellaisia, mutta erittäin aidon näköisiä. Myös jokunen kukkamaljakko kuului tähän lahjoitukseemme, kuulimme, että niistäkin on ollut pulaa, sanoi Tiia.
Seinälle saatiin myös muuta uutta ilmetta, kun Kalevi Hanhinen lahjoitti molempiin huoneisiin taulut.
–Toisen taulun nimi on Uskallankohan? ja sinne aprikoosin sävyiseen huoneeseen meni Kohti uutta -niminen taulu, sanoi Kalevi Hanhinen.
LC-Hartola maksoi suurimman osan remontin kustannuksista.
–Toivottavasti tästä on monelle potilaalle iloa ja apua arkeen, sanottiin LC-Hartolasta.
| |
Hartolan kodinpäivässä puhunut kirjailija Anna-Kaisa Hermunen:
"Naisille enemmän valtaa maalaistaloissa"
|
–Olen sitä mieltä, että maaseudulla ja maalaistaloissa on naisilla liikaa työtä. Samalla naisen valta on monessa maalaistalossa miehellä, vaikka mies ja nainen isommista asioista yhdessä neuvottelevatkin, jyrisi viestintäalan yrittäjä Anna-Kaisa Hermunen.
Anna-Kaisa Hermunen näkee nyky-yhteiskunnan määräävinä tekijöinä ja arvoina kovuuden. Rahan mahti, kiire ja liiallinen tehokkuus leimaavat koko yhteiskuntaa.
–Ei kiireellä ja rahankeruulla tämä elämä parane, Anna-Kaisa Hermunen totesi.
Yhteiskunnan kovuus ja toisten ihmisten jättäminen huomiotta on nykypäivää myös maaseudulla. Vanha konservatiivinen ajatus silti myös säilyy, ajatus jossa Anna-Kaisa Hermusen mukaan juuri naiset kuormittuvat.
Hermunen toivoo naisille maalaistaloissa enemmän valtaa, ei pelkkää vastuuta. Myös ns. pehmeät elämänarvot ovat hukassa.
–Yhteiskunta on käynyt kovaksi, jossa raha ratkaisee. Nainen on tässä tilanteessa joutunut omimaan miesten kovia arvoja, jossa kynnyskysymys on raha, pahoitteli Hermunen.
Lapsilta Anna-Kaisa Hermunen on oppinut paljon. Sitten kun -elämäntapa hämmästyttää myös.
– Elämä on tässä ja nyt. Ei saa jäädä odottelemaan niitä eläkepäiviä, jolloin on tarkoitus tehdä kaikki se, mitä ei työssäoloaikoina ole ehtinyt.
Maataloudesta nykypäivänä ei Anna-Kaisa Hermusella ole mitään turhan ruusuisia ajatuksia. Laukaassa kosken rannalla asuva Hermunen on harmistunut tehomaataloudesta.
–Kyllä minä tiedän, että maataloutta ei nykyään vedetä millään Niskavuori -elokuvien tyylillä. Itku kuitenkin tulee, kun tänä päivänä näkee tehomaatalouden aikaansaannoksia, pahoitteli Hermunen.
Anna-Kaisa Hermusen mukaan naiset eivät jaksa “taistella” miesten kanssa, vaan ottavat yhteen kanssasisarien kanssa.
–Emme osaa olla toisillemme solidaarisia. Kaikkein inhottavimmat viestit ja kannanotot olenkin saanut juuri naisilta, Anna-Kaisa Hermunen totesi ja lisäsi, ettei sukupuolien välisessä sodassa tule koskaan olemaan balanssia.
Tarkoituksella provosoivasti puhunut Hermunen sai aikaan naurunpyrskähdyksiä täpötäydessä salissa ja pääsi vastaamaan myös kysymyksiin.
–Vasta maaseudulle muuttaminen kolme vuotta sitten teki minusta oikean ihmisen, täräytti Hermunen lopuksi.
Kodin merkityksen tulisi korostua
Hartolan seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kirkkoherra Ilkka Raittila. Hänen mukaansa yksi hyvin tärkeä kodin tehtävä on se, että ihminen saa olla kotonaan, sellainen kuin on.
–Kodin merkitys on muuttunut, se ei ole sellainen, mitä aikaisemmin on ollut. Tämän päivän kodilla ei näytä olevan paljoakaan merkitystä, sanoi Ilkka Raittila rajusti.
Raittilan mukaan kodin merkitys on uudestaan palautettava arvoonsa. Esimerkiksi perheen yhteinen ruokailuhetki on nykyään harvinaista.
–Vanhemmilla on usein sellainen tunne, että jos haluaa olla kunnon äiti tai isä, niin lapsia on kuljetettava harrastuksiin lähes joka ilta tai joka niemessä ja notkossa oleviin puuhamaihin. Milloin ollaan kotona perheen kanssa, tutkimusten mukaan lapset kuitenkin haluavat sitä, kyseli Ilkka Raittila.
Niin sanottu tavallinen perheen arkielämä tiskaamisineen ja ruuanlaittoineen on unohtunut. Raittila suosittelikin tekemään aivan tavallisia arkipäivän asioita kotona. Näin opitaan myös ottamaan toiset huomioon.
–Kodin piiristä opitaan ne tärkeimmät elämisen taidot, olemaan ihmisiksi ja elämään toisten kanssa sopuisasti ja kotoisesti, sanoi Ilkka Raittila antaen monelle ajattelemisen aiheita.
Hartolan Apteekista apteekkari Hilkka Lakeus kertoi joka kodin lääkekaapin sisällöstä, sen tarpeellisuudesta ja kotihoito-ohjeista pienten sairauksien tullessa kohdalle.
|  |
Jouluna kilpailtiin pöydän antimista
Kartanoiden ruokakulttuuri kukoisti 1600–1800 -luvuilla
|
Sysmän Suvisoitto järjesti Leader + -rahoituksen turvin mielenkiintoisen seminaarin viikonloppuna Virtaan kartanossa. Asiantuntijat kertoivat kartanoiden ruoka- ja musiikkikulttuurista 1600 - 1800 -luvuilla, ajanjaksona jolloin elettiin kartanoiden kulta-aikaa.
Tuulahduksia Keski-Euroopasta
Kartanoiden väki ruokaili kyseisenä aikana selkeästi kahdella tavalla; arkena ei juurikaan prameiltu, mutta juhlapäivinä pöytään pantiin vain kaikkein parasta.
– Tavallisena arkipäivänä ruoka ei poikennut paljoakaan ns. tavallisen väen ruokalutottumuksista. Pöydästä löytyi mm. puuroa, leipää ja suolakalaa, kertoi asiaan perehtynyt museonjohtaja Vesa Järvinen.
Juhlapäivinä, varsinkin jouluna asia oli aivan toisin. Silloin kartanoiden väki kierteli aktiivisesti kyläilemässä naapurikartanoissa ja herkkujen määrä oli valtaisa, syntyi jopa jonkinlaista kilpailua ruokalajien m äärän suhteen.
– Eräänä jouluna viimeiset joulupidot järjestettiin Olkkolassa ja pöydässä oli kaikkiaan 28 erilaista ruokalajia, tiesi Järvinen kertoa.
Monet joululuherkut olivat tuontitavaraa, mm. palvattu lampaanliha ja hienommat juomat kuten viinit ja konjakit tuotiin Keski-Euroopasta.
– Piparkakut olivat aivan ekstraa ja nekin tuotiin Saksasta.
Ruokatottumukset muuttuivat hiukan 1700 -luvulle mentäessä ja määrän sijaan alettiin satsata laatuun. Samaan aikaan pöytien kattaukset saivat entistä tärkeämmän merkityksen.
– Piti olla hienot lautaset ja pöytäliinat ilmestyivät juhlapöytiin, kertoi Vesa Järvinen.
– Eikä pöytäliinaa käytetty välttämättä vain esteettisistä syistä vaan siihen pyyhittiin kädet!
Myös monet erikoiset, näihin päiviin saakka säilyneet keittiövälineet yleistyivät.
– Rooniraudalla paistettiin eräänlaisia vohveleita. Vohvelitaikina sisälsi kananmunaa, jauhoja, sokeria ja kermaa. Sitruuna oli myös yleinen mauste ja lientä puristettiin varsin kookkaalla sitruunapuristimella.
Musiikkitieteen assistentti Seija Lappalainen kertoi runsaslukuiselle seminaariyleisölle kartanoiden musiikkitottumuksista ja mm. siihen aikaan yleisen taffel -pianon historiasta.
| |
Urakkasopimukset allekirjoitettiin viime viikolla
Rakennushanke käynnistyy purkamisella
|
Sysmän seurakunnan ja kunnan yhteinen rakennushanke käynnistyy vanhan seurakuntatalon purkamisella.
–Tässä vaiheessa näyttää siltä, että 5.5. aloitamme vanhan seurakuntatalon purkamisen. Työ teetetään alihankintana, sanoi pääurakoitsijan edustaja toimitusjohtaja Matti Lipsanen Rakennusliike Lipsanen Oy:stä.
Matti Lipsasen mukaan rakentamisajankohta osuu hyvään aikaan. Katto on tarkoitus olla päällä ennen räntäkelejä.
Sopimuksen mukaisesti rakennuksen tulee olla valmis vuoden kuluttua. Sen jälkeen päästään tekemään muun muassa pihatöitä.
Seurakunta ja kunta voivat aloittaa omat toimintansa upouudessa ja odotetussa Olavin toimintakeskuksessa loppukesällä vuonna 2005.
Paikallista työvoimaa
Pieksämäkeläisen pääurakoitsijan tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa. Sysmän kunnanjohtaja Matti Nupponen ottaakin ilolla vastaan tiedon työllisyystilanteen paranemisesta.
–Se on vain positiivinen asia, että urakoitsija käyttää paikallista työvoimaa. Tosin sillä perusteella ei voida urakoitsijaa nykyään valita, Matti Nupponen toteaa.
Paikallisen työvoiman käyttö on kunnan kannalta erinomainen asia. Aina ei toki vapaan työvoiman saatavuus ole helppoa, tarvitaanhan rakentamiseen todellisia ammattimiehiä.
–Ammattimiehistä alkaa olla huutava pula, suurin osa heistä kun on sijoittunut eteläiseen Suomeen.
Ammattitaitoisen työvoiman saannin kansa painiskelee myös Sähkö- ja LVI-urakoitsijan edustaja, aluejohtaja Pasi Nyman YIT-Kiinteistötekniikka Oy:stä.
–LVI-ala ei kiinnosta nuoria sillä työ on vaikeaa ja kouluttautuminen kestää. Me työllistämme mieluusti paikallista työvoimaa Olavin toimintakeskuksen lisäksi muissakin projekteissamme mahdollisuuksien mukaan, Pasi Nyman sanoi.
Monikäyttöinen talo
Olavin toimintakeskus tulee seurakunnalle ja kunnalle todella tarpeeseen. Seurakuntatalo on ollut käyttökiellossa jo vuosia ja kuntakin tarvitsee liikuntatiloja käyttöönsä.
–Haluamme yhdessä kunnan kanssa huolehtia paikkakunnan toimintamahdollisuuksista. Tämä onkin esimerkillinen hanke, sanoi kirkkoherra Jarmo Autonen.
Olavin toimintakeskuksen urakkasopimukset allekirjoitettiin viime keskiviikkona. Rakennusurakan suorittaa Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Sähkö- ja lvi -urakoinnista vastaa YIT-Kiinteistötekniikka Oy ja Automaattiurakka jäi Computec Oy:lle.
| |
Edelliset 5 Seuraavat 5 |
|
|
|
|